Pieni pitkospuuseikkailu jättimäisellä Teuravuoma-Kivijärvenuoman aapasuoalueella.
Ajankohta: 16.7.2021
Lähtöpaikka: Venejärventien P-alue. Venejärventietä ajetaan Teuravuoman telatie -opasteita seuraten Venejärven pysäköintialueelle. Tie on loppumatkasta kapeaa soratietä, jota ei kannata kulkea kiiruhtamalla. Matkaa Kolarista kertyy kaikkiaan noin 40 km.
Reitti: Venejärveltä lähtevä reitti on osa Teuravuoman telatie -verkostoa. Polku oli alkumatkasta sorastettua ja sitten pitkospuureittiä, joka oli päässyt paikoin rappeutumaan. Kulkijoita kehotettiin varovaisuuteen lähtöpaikan tiedotteessa. Korkeuseroja ei maastossa ollut kuin jokunen metri.
Kesto: Reilu tunti
Koukkasin Venejärven kautta palatessani Pasmajärveltä Meän maisemat -luontopolun kierrokselta. Teurajärveltä ja Kurtakosta lähtevät telatieosuudet olivat tulleet jo tutuiksi, mutta nyt oli hyvä tilaisuus käydä katsastamassa myös Venejärven telatieosuutta. Olin lukenut telatien heikosta kunnosta netistä, joten ennakkoon lukkoon lyötyjä suunnitelmia määränpäästä ei ollut.
Telatie yhdistää Kolarin kylistä kolme eli Teurajärven, Venejärven ja Kurtakon (Järventauskummun pohjoispuolella). Venejärven ja Kurtakon välinen osuus rakennettiin alunperin jo 1800-luvulla, ja se palveli niin postinjakajia, virkamiehiä kuin kaikkia muitakin kulkijoita.
Kesällä 2021 telatien paikoittaisesta huonokuntoisuudesta varoiteltiin ihan aiheesta.
Telatie - pitkospuureitti kylästä kylään.
Reitti ylitti pienen joen.
Ensimmäiset sadat metrit oli sorastettua taivalta.
Pitkospuut olivat paikoin hajalle lahonneita.
Reitti oli yhä suurimmaksi osaksi ehjää ja helppokulkuista.
Varovainen kannatti silti olla. Suht kuiva maasto onneksi helpotti pahimpien paikkojen sivuuttamista.
Järämänojalle oli 1,3km lähtöpaikalta.
Komean opastaulun infossa neuvottiin retkeilemään luontoa kunnioittaen.
Tulistelupaikalle mahtuu suurikin seurue.
Järämänojan puuliiteri oli heti reitin varrella. Kuivakäymälä oli hieman syrjemmällä.
Suur-Teuravuoma on Suomen suurin suoalue. Siihen kuuluu kymmenkunta yli 1000 ha:n suota sekä lukuisia pienempiä soita. Osa soista kuuluu Natura 2000 -verkoston soidensuojelualueeseen. (Lähde: Wikipedia)
Lakalla oli oma pikkuinen suonsa pitkospuun tapinreiässä.
Jatkoin Järämänojalta vielä muutamia satoja metrejä. Mitä pidemmälle etenin, sitä enemmän aloin miettiä alati kasvavaa välimatkaa lähimpään ensiapuun. En halunnut ottaa ehdoin tahdoin enempää kompuroimisen riskiä.
Pidin penkillä evästauon ja suuntasin takaisin kohti lähtöpaikkaa. Olin onneksi saanut jo pienen maistiaisen telatien kulkemisesta.
Ainoa vastaantulija koko reissulla oli tässä. Minä väistin.
Reitillä oli pieni pätkä metsäpolkuakin.
Pitkosten päätyttyä saattoi taas askeltaa huolettomammin. Eteen katsominen oli kyllä edelleen ihan viisasta.
Tervetuloa Venejärvenkylhän -toivotus otti lämpimästi vastaan. Reissu ei ollut turha, vaikka se lyhykäiseksi jäikin. Kunhan tulee tieto telatien kunnostuksesta, niin reitille kannattaa oitis palata!
Comments