Pieni SUP-melontaretki Suomen kolmanneksi suurimmalle järvelle.
Ajankohta: 4.7.2024
Lähtöpaikka: Iso Nellimin satama Nellimintien varressa. Koordinaatit 68°848101 P ja 028°321062 I. Ivalosta ajetaan 41km tietä numero 969 Nellimin kylään, missä satama jää vasemmalle puolelle tietä. Paluumatkalla rantauduin pieneen Nellimin satamaan, joka on Nellimintien varressa ennen isompaa satamaa.
Reitti: Seurailin Nellimvuonon etelärantoja säälliseltä etäisyydeltä mökkiasutukseen nähden.
Kesto: Vajaa tunti ja vartti.
Turvallisuussyistä meloin likellä rantoja kuitenkin huomioiden mökkiasutuksen - ja kivet. Yksiselitteistä vähimmäisetäisyyttä mökkirannoista ei ole määritetty, mutta vesiliikennelain mukaan veneily (kattanee myös melonnan) ei saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa tai häiriötä rannalla oleville.
Nellimin isossa satamassa oli Inarijärven opastaulu, josta löytyi monipuolisesti tietoa karttoineen ja kuvineen.
Paras opas oli paikallinen noin 10-vuotias poika, joka tuli pyöräillen satamaan ja jäi juttuseuraksi lähtövalmistelujen ajaksi. Hän osasi kertoa saarista, leiripaikoista jne.
Veneluiskan kautta oli helppo puikahtaa järvelle.
Vuopajalahden kohdalla oli pieni asumaton saari, jonka läheltä meloin. Ihan rantaan asti ei ollut pyrkimistä vedenalaisen kivikon takia.
Ylitin Nellimvuonon sen arviolta kapeimmassa kohdassa. Konkeloniemen nokassa oli vesiliikennemerkki ja houkuttelevan oloinen ranta tauon pitämiseen.
Rannassa oli kivikkoa veden pinnan ylä- ja alapuolella, mutta myös sen verran sorapohjaa, että oli helppo kahlata viimeiset pari metriä rantaan.
Alkuperäinen ajatukseni oli käydä Kenttäsaaressa ja/tai kiertää Postisaari, mutta suunnitelmat realisoituivat ei minkään saaren kiertämiseksi. Hirveän kivenmyhkylän näkeminen usean metrin päässä Konkeloniemen rannasta ja alle puolen metrin päässä vedenpinnasta sinetöi suunnitelman olla seikkailematta enempää ainakaan tällä reissulla. SUP-laudan peräsimeen ulottuvat kiviyllätykset eivät siis houkutelleet. Kenttäsaareen puolestaan oli liian pitkä järvenselän ylitys. Arastelin sään mahdollista muuttumista reissun aikana - se kun on neuvottu Inarijärvellä liikkuessa huomioimaan.
Konkeloniemen rantapenkalla istuskellessa ja varpaita järvivedessä huljutellessa lepäsivät mieli ja keho. Ei ollut valittamista olosuhteissa! Hyttysiltäkin oli jäänyt huomaamatta saapumiseni.
Inarijärven vesi oli huippukirkasta.
Palasin samaa reittiä kuin olin tullutkin. Tuuli ei onneksi noussut mainittavaksi paluumatkallakaan.
Nellimin pienessä satamassa oli betoninen venelaituri ja sorapohjainen veneluiska, jota pitkin hipsin rannalle. Rantanurmella oli hyvä viettää juomataukoa ja lepohetkeä samalla, kun enimmät vedet valuivat/kuivuivat laudalta. Melottavaa jäi vielä ainakin yhdeksi reissuksi - onhan Inarijärvellä rantaviivaa yli 3200 kilometriä ja saariakin 3300! Aikamoista.
Comments