Raja-Joosepissa on säilynyt Joosepin, Tiltan ja Huhti-Heikin elinpiiri lähes ennallaan.
Ajankohta: 25.6.2023
Lähtöpaikka: Raja-Joosepin kentälle vievälle metsätielle käännytään Rajajoosepintieltä (Kantatie nro 91, Inari). Kantatieltä on selvä opastus kentälle.
Reitti: Raja-Joosepin kentälle vie parkkipaikalta hienohiekkainen metsätie, joka kulkee pienen notkon kautta.
Kesto: Edestakainen matka-aika alle puoli tuntia + kentän tutkiskelu & oleilu.
Ajoreitti Raja-Joosepin kentälle oli vaihtunut sitten viime käynnin. Kantatie 91 varrella oli suuri levike, jonka reunasta metsätie kääntyi. Metsätien alussa oli poroportti.
Samaa metsätietä olisi päässyt myös Luttojoen riippusillalle. Sillan lähettyvillä on laavupaikka.
Raja-Joosepin kentän P-alue.
P-alue ja kenttä sijaitsevat aivan rajavyöhykkeen tuntumassa.
Hiekkatietä oli helppo askeltaa.
Kelopuut pötköttivät vieretysten.
Luppoa tai naavaa.
Metsä ja Luttojoki kehystävät Raja-Joosepin kenttää.
Opastaulusta löytyi alueen kartta ja historiatietoa.
Opastaulun kartta. Parkanolainen Joosef Sallila rakensi asuinkentän itselleen ja puolisolleen Matilda Lehikoiselle 1900-luvun alussa. Kentän rakennukset valmistuivat vuoteen 1920 mennessä.
https://www.luontoon.fi/urhokekkosenkansallispuisto/nahtavyydet
Ensimmäisenä tuli kohdalle navetta, jossa saattoi olla enimmillään neljä lehmää (luontoon.fi).
Kaivo ja navetan vesijohtojärjestelmä.
Navetan sisäpuolella vesi virtasi suureen pataan. Kätevä järjestelmä!
Elämisen tarpeet Jooseppi ja Tilta saivat lehmien ja lampaiden pidon ohella kullankaivuusta, helmenpyynnistä, kalastuksesta, metsästyksestä ja poronhoidosta. Pihapiirissä kasvatettiin perunaa. Heinää niitettiin lähisaaresta ja pihapiiristä. (luontoon.fi)
Ulkolämpötila oli retkipäivänä korkeahko. Savusaunassakin oli viileämpää. Kentän rakennuksissa saa vierailla sisällä, mutta niissä ei saa majoittua eikä käyttää tulisijoja. Näin ollen saunaakaan ei saa lämmittää.
Lampola. Raja-Joosepin kenttä on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö ja valtioneuvoston päätöksellä suojeltu (luontoon.fi).
Jooseppi asettui Tiltansa kanssa ensi alkuun asumaan poromiesten rakentamaan saunaan (vasemmalla). Saunan viereen tehtiin maauuni. Mäen päälle rakensi kämppänsä Joosepin houkuttelemana kentälle vuonna 1920 muuttanut Huhti-Heikki, joka kalasti Luttojoesta helmiä. (luontoon.fi)
Joosepin ja Tiltan tupaan on viime vuodesta lähtien päässyt tutustumaan taas sisältäkin. Kämppä oli välillä viitisen vuotta suljettuna. Oli nimittäin osoittautunut, että kämppää oli1980-luvulla korjattu korvaamalla lahonneita hirsiä vanhoilla, lahonestoaine kreosootilla käsitellyillä puhelinpylväillä. Nämä epäterveelliset puurakenteet purettiin pois muiden korjaustöiden yhteydessä. https://www.luontoon.fi/-/raja-joosepin-kamppa-on-taas-avoinna-yleisolle-runsaan-viiden-vuoden-jalkeen
Kenttä rajautuu Luttojokeen.
Kentän länsilaidalla sijaitsevaan kellariin ei tullut kurkistettua. Pihaa halkoi taisteluhaudan jäänne 1940-luvulta.
Vinnari eli nahan pehmittämiseen käytettävä väännin.
Kentällä istuskellessa vierähti hetki jos toinenkin. Luonnonrauhaa riitti myös pois kävellessä. Ensimmäiset muut kulkijat ajoivat vastaan metsätiellä, joten ruuhkaa ei Raja-Joosepin kentällä ollut.
Comments