Aarnimetsiä ja inarilaista kulttuurihistoriaa. Maatiainen ry valitsi Pielpajärven erämaakirkon ympäristöineen vuoden 2021 perinnemaisemaksi.
Ajankohta: 9.7.2021
Lähtöpaikka: Sarviniementie 249, Inari
Reitti: Reitti on metsissä ja pienten vesistöjen välissä puikkelehtiva janareitti. Korkeuseroja on maltillisesti ts. pitkiä kapuamisia ei ole. Sen sijaan juurakkoa ja kivikkoa on kiitettävästi. Reitti on merkitty punaisin puutolpin ja oransseilla maalimerkeillä.
Kesto: 4-5h
Erämaakirkon reitti lähti Sarviniementien varresta. Parkkitilaa oli runsaasti, mutta niin oli kävijöitäkin. Aamulla autoja oli vasta pari, mutta iltapäivällä parkkialue oli jo enemmän kuin puoliksi täynnä. Lähtöpaikka oli varustettu mm. opastetaululla, penkillä ja kuivakäymälällä.
Pielpajärvelle menevä polku oli merkitty opastetauluun punaisella katkoviivalla. Talviaikaan Siidalta pääsee erämaakirkolle latua pitkin (sininen katkoviiva).
Reitti oli merkitty oranssein maalimerkein ja punaisin puutolpin.
Poroaitojen portit näyttivät ahkerasti palvelleilta.
Aarnimetsämaisemaa.
Pielpalle vievä polku on pienien vesistöjen ympäröimä.
Reittiä oli muutettu sitten viime visiitin. Poikkesin lyhyen matkaa vanhaa polkua Puntsijärven rantaan, missä oli aiemmin laavu. Paikasta oli jäljellä vain jäänteet.
Vesi oli käynyt joskus korkeammallakin.
Pitkospuita oli kosteimmilla paikoilla.
Loppumatkasta reitti kulki Pielpajärven rannan tuntumassa.
Vanamoita ja puolukkaa.
Tämä kämppä enteili perille pääsyä. Enää pikkumatka koivumetsässä ja niitty alkaisi näkyä.
Heinähaasion jäänteitä niityllä. Pielpajärven erämaakirkon alue on vanha inarilainen talvikylä, johon kokoonnuttiin talvisin markkinoille, kuuntelemaan kiertäviä saarnaajia ja hoitamaan kirkolliset toimitukset. (Lähde: inarinseurakunta.fi)
Niityllä kasvoi monenlaista kukkaa.
Kellosinilatva.
Pielpajärven 1640-luvulla valmistuneen kirkon lahottua paikoilleen rakennettiin tilalle uusi kirkko, joka valmistui vuonna 1760. Tukholmalaisen Andreas Abraham Hellanderin rakentaman kirkon nimeksi tuli Adolf Fredrik. (Lähde: inarinseurakunta.fi)
Kirkon lähettyvillä olevasta opastaulusta saattoi kesällä 2021 tutustua paikan historiaan monella kielellä.
Kaikenlainen tulenteko on kirkkoaidan sisäpuolella ymmärrettävästi kielletty.
Kirkkoaitauksen luota löytyi opastus kuivakäymälälle.
Kirkko on ympäröity aidalla, jota koristavat valkoiset sipulit. Kirkon tapuli valmistui tiettävästi vuoteen 1766 mennessä.
Olin heinäkuiselle aamulle ensimmäinen vierailija, joten auoin ovia ja ikkunaluukkuja valon saamiseksi sisälle. Eipä tarvinnut miettiä, miten kiertää avainta lukossa.
Ikkunaluukut oli suljettu hakasilla.
Erämaakirkko oli käytössä 1800-luvun loppuun eli Inarin kirkon rakentamiseen saakka. Vuosittaista juhannuskirkkoa Pielpajärvellä alettiin viettää pommituksen tuhottua Inarin kirkon vuonna 1940. Lisäksi Pielpalla vietetään nykyään perhekirkkoa ja ulkoilmatilaisuutta pääsiäislauantaisin. (Lähde: inarinseurakunta.fi)
Inarin seurakunnan nettisivujen mukaan kirkon ristiholvien pituuden määräsi se, millaisen puun poronhärkä jaksoi kuljettaa Inarin rannan kiveliöiden männiköstä kirkkorakennukselle.
Pielpan venepoukama. Rannan lähettyvillä olevan saunan ovi oli laitettu tukevasti umpeen.
Tulipaikka oli kääritty tiiviisti muovikelmuun kaiketi koronaepidemian takia. Pari telttailijaa kokoili yösijojaan lähettyvillä.
Pielpan päivätupa.
Päivätuvassa olisi riittänyt tilaa kulkijoille, mutta koronaepidemia rajoitti kesällä 2021 oleskelijoiden määrän muutamaan.
Paluumatkalla kiinnitti huomiota kelonkäkkyrä.
Vastaantulijoita oli menomatkalla yksi, mutta paluumatkalla useampia. Silloinkin oli suurimman osan aikaa seurana ainoastaan metsän hiljaisuus ja satunnainen linnunlaulu.
Comments