Kirkkopolku, niitty- ja lohipolku sekä markkinatie kertovat tarinaa Kolarin historiasta.
Ajankohta: 21.7.2021
Lähtöpaikka: Siltatie, Kolari.
Reitti: Kulttuuripolku on lähes tasaisessa maastossa kulkeva rengasreitti, joka oli merkitty sinisillä nuolilappusilla myötäpäivään kuljettavaksi. Reitin varrella oli penkkejä ja opastauluja, jotka kertoivat seudun historiasta.
Kesto: Vajaa tunti
Kulttuuripolku alkoi Siltatien varresta tien länsipuolelta pian Kolarinsaaren sillan jälkeen. Lähin P-alue oli hautausmaan kohdalla (Siltatie 6).
Ensimmäinen osuus polusta oli ns. kirkkopolkua, joka on tehty helppokulkuiseksi.
Polun varrella olevat infotaulut avasivat seudun historiaa.
Penkillä oli istahdettava tovi, toki.
Saaripudas.
Kolarin vanha kirkko tapuleineen näkyi mäen päällä.
Polku saapui rantaan, josta löytyi yhtä jos toista kesäisen puuhan paikkaa!
Veneranta.
Viheriöllä oli grillikatos ja aukion laidalla uimakopit ja käymälät. Taustalla näkyi rantalentiskenttä. Hevospuomin näköisiä oli pitkä rivi - liekö autopaikkoja?
Uimaranta. Pitkä vastaranta näyttäisi kartan perusteella olevan ainakin pääosin Ruotsin puolella.
Kulttuuripolku jatkui jokirantaa myötäillen.
Jokea pitkin pääsi liikkumaan kesät talvet, joten se muodosti tärkeän yhteyden ulkomaailmaan. Näin kertoi opastaulu.
Kulttuuripolku jatkui uimarannalta luonnontilaisena niitty- ja lohipolkuna.
Google Mapsin mukaan Kolarinsaarta kiertävät jokihaarat ovat kumpikin Saaripudas -nimisiä. Vesistö on ollut tärkeä kalastus-, etenkin lohenpyyntipaikka.
Matalat rannat ja saaret oli helppo kasketa. Loivien rantojen säännölliset tulvat lannoittivat niittyjä, mikä oli otollista heinää kasvattaville. Mm. tällaisia tietoja löytyi infotaulusta.
Maisemat vaihtuivat sekametsäksi.
Reitti teki pienen nousun mäelle, joka ei ollut paljoa kuvassa näkyvää muurahaispesää korkeampi.
Metsätaipaleen jälkeen alkoi kulttuuripolun kolmas osuus eli markkinatie, jota pitkin kuljettiin aikoinaan Tornion ja Muonion väliä.
Markkinatien jälkeen reitti koukkasi kulkemaan hautausmaan aidan vieritse kohti vanhaa kirkkoa.
Kirkko häämötti metsän takana.
Markkinakenttä oli vanhaan lapintapaan kirkon läheisyydessä jaettuna eri puolilta tulevien myyjien plasseihin. Osalla oli markkinatupia ja makasiineja, mutta lapinmiehet myivät tuotteitaan ahkioistaan paljaan taivaan alla. Mm. tällaisia tietoja löytyi opastaulusta, jossa oli viitattu Samuli Paulaharjun kokoamaan historiankirjoitukseen.
Kolarinsaaren kirkko valmistui 1818. Sen on suunnitellut Engelin arkkitehtitoimiston yleisten piirustusten mukaan rakennusmestari Crape. Kirkko on museoviraston suojeluskohde ja sitä on entisöity vuonna 1976 museoviraston valvonnassa. (Lähde: kolarinseurakunta.fi)
Kirkossa oli opas paikalla. Koska retkijuomat oli tullut latkittua jo Siltatien toisella puolella luontopolkua kiertäessä, oli kesäkahvila kirkon eteisessä hyvin mieluisa yllätys!
Helposti saavutettavia luonto- ja kulttuuripolkua Kolarinsaaressa voi kyllä suositella kaikille, jotka haluavat kulkea (myös) tasaisessa maastossa.
Comments