Vaivannäön palkkana upeita näkymiä ympäröiville tuntureille sekä Ylläsjärvelle.
Ajankohta: 9.7.2023
Lähtöpaikka: Ylläksen luontopolkujen lähtöpaikka nro 4 / Ihmisen rinki, Tunturitie 56, Äkäslompolo, Kolari.
Reitti: Reitti oli sorastettua. Loppumatkan alamäestä osa oli soratietä ja osa vanhaa asfalttia. Nousumetrejä varsinaisella kierroksella oli 324, niin myös laskumetrejä. Reitti oli merkitty opasviitoin ja oranssein maalimerkein ja oranssipäisin tolpin.
Kesto: Vajaa neljä tuntia
Ihmisen rinki on ulkoilmanäyttämö Ylläksen kupeessa. Alueen portilla on myös Ylläksen retkeilyreittien lähtöpaikka nro 4. Tästä kohtaa oli lyhyin välimatka Keskisenlaen kierrokselle, jolle olisi päässyt yhdysreittiä pitkin myös luontokeskus Kellokkaasta tai Sport Resort Ylläksestä. Lähtiessä piti seurata opastusta Varkaankurulle, minne oli viitan mukaan matkaa 1,2km.
Lähtöpaikan opastaulun kartassa Keskisenlaen kierros esiteltiin vielä vanhalla Kiirunankiepin nimellä.
Yhdysreitti Keskisenlaen kierrokselle kulki Ylläksen pohjoisrinteiden alapuolelta. Edessä näkyi Kellostapuli. Polku saapui T-risteykseen, mistä käännyin oikealle Varkaankurun suuntaan.
Varkaankurussa piti viimeistään päättää Keskisenlaen kierroksen kiertosuunta. Opasteet ja lähtöpaikan kartta suosittelivat kulkemaan myötäpäivään - tein niin.
Kota-alueella oli aamulla vielä hiljaista. Matka jatkui kodan, puuvaraston ja kuivakäymälän ohi rinteeseen.
Kellostapuli jäi kierroksen pohjoispuolelle.
Tässä vaiheessa olin jo laskeutunut hyvän matkaa Kellostapulin ja Keskisenlaen väliseen kuruun. Taakse katsahtaessa näytti tältä. Pitkospuut ja portaat oli purettu pois kurusta sitten viime reissu
Ihmettelin hiekan pölinää alempana kurussa. Sieltä oli tulossa vastaan yli 10 poron lauma. Hmmm - kuka väistäisi?
Porot käännähtivät tulosuuntaansa melko pian vastaantulijan huomattuaan. Yksi jätti hiljaisen vastalauseensa.
Jäänsulamisvedet olivat aikoinaan kuluttaneet tunturien väliin ns. satulakurun. Näin kerrottiin opastaulussa.
Kurun pohjalla polku kääntyi etelän suuntaan.
Risteyksessä oli opasviittojen lisäksi paikannuspisteen tiedot. Ylempänä kurussa oli varoitus lumivyöryjen vaarasta, mikä on talviaikaan varmaan ihan aiheellista pitää mielessä.
Keskisenlaen kierroksella kannatti pysähtyä katsomaan usein myös taakseen. Nyt siellä näkyi Kesänkitunturi.
Metsien ja soiden takana lännessä häämötti Aakenuksen sivuprofiili. Oli oiva hetki istahtaa juomatauolle.
Reitin kiertyessä jonkun matkaa alaspäin ja lounaaseen alkoivat erottua aina vain paremmin Ylläsjärven maisemat.
Keskisenlaen etelärinteellä polku kulki pienen matkaa metsässä.
Tuomikurun kota tuli näkyviin kurun vastakkaisella rinteellä.
Reitti nousi notkosta kodalle. Tässä kohtaa Tuomikurun kierros ja Keskisenlaen kierros kulkivat samaa matkaa.
Tuomikurun kota.
Kodassa ja sen lähettyvillä olevalla tulistelupaikalla oli hiljaista. Pysähdyin evästauolle polun varteen vähän myöhemmin.
Vielä oli yksi tilaisuus istahtaa penkille Ylläsjärven maisemien ääreen ennen kipuamista Iso-Ylläksen ja Keskisenlaen väliseen notkelmaan. Risteys näkyikin jo.
Kataja pyrki jatkamaan sitkeästi kasvuaan, vaikka juuristo oli kokenut kovia.
Keskinen laki (615m) etuoikealla. Juomaa kului kivutessa.
Kierros kulki tässä vaiheessa Pallas-Yllästunturin kansallispuiston rajan tuntumassa.
Ylläksen (719m) päällä erottuivat huipun maisemakierroksen opastaulut.
Sielläpä ne tulivat esiin taas, nimittäin Kellostapuli, Kesänki Pirunkuruineen ja Lainiokin taustalla. Kaikista kauimpana erottui Pallas-Ounastuntureiden ketju.
Laskettelurinteitä halkova soratie oli lyhyesti ilmaistuna tympeä osuus taivaltaa. Kaltevuutta oli sen verran, että jarruttamaan joutui aktiivisesti. Tällä osuudella oli monia vastaantulijoita, sekä jalkaisin että pyörällä kulkevia.
Vanha asfalttitiepätkäkään ei tuottanut varsinaisesti riemua jo väsähtäneille jaloille, mutta asfaltissa oli parempi pito kuin sorassa. Pitkä ja jyrkkä rinne osoittautui olevan myös urheilijoiden suosiossa.
Kierros jatkui lumiaidan jälkeen oikealle Kellostapulin suuntaan.
Varkaankurulle laskevan puron ylityksen jälkeen seurasi käännös vasemmalle. Kaikki kierroksen risteykset olivat hyvin viitoitettuja.
Mustikkasatoa luvassa!
Kierros umpeutui Varkaankurulla. Kurua ei ollut mahdollista jatkaa pidemmälle, koska siellä tehtiin kuluvana kesänä (2023) kunnostustöitä. Jaloille ei tosin tullut mieleenkään, että pitäisi vielä joku lisäkiemura tehdä.
Palasin alkumatkasta tutuksi tullutta reittiä Ihmisen ringille. Maisemat palkitsivat vaivannäön Keskisenlaen kierroksella, jonka kulkisin kyllä seuraavalla kerralla mieluummin vastapäivään. Silloin reissun vähiten luonnontilainen osuus ja tiukin nousu osuisivat reissun alkuneljännekselle.
Comments